Vaasan kirkko

Englantilaista uusgotiikkaa edustava C. A. Setterbergin suunnittelema Vaasan kirkko on rakennettu vuonna 1862. Sokkeliin tarvittava harmaa kivi tuotiin hevosvoimin Punakarilta. Kalkkia tilattiin 4 000 tynnyriä Ruotsista. Seinätiilet haettiin Hietalahden kaupunginosassa sijanneesta tiilitehtaasta. Ikkunalasit tilattiin Nuutajärven lasitehtaalta. Arkkipiispa Edvard Bergenheim vihki kirkon 5.9.1869.

Kaksi ensimmäistä kirkonkelloa haettiin Tukholmasta, kolmas vasta 1960-luvulla Heidelbergistä entisestä Länsi-Saksasta.

Kirkon korjauksia

Vaasan kirkko on peruskorjattu moneen otteeseen. Kirkkosali maalattiin ensimmäisen kerran uudelleen vuonna 1891, jolloin salin värimaailaa vaalennettiin ja kirkastettiin.

Kirkon peruskorjauksen yhteydessä 1960–1961 kirkkosali palautettiin suurimmaksi osaksi alkuperäisiin väreihin. Alttarikaide oli alun perin puoliympyrän muotoinen. Vuoden 1961 korjaustöiden yhteydessä alttarikaide muutettiin ajalle tyypillisesti avonaiseksi kirkkosaliin päin. Näin pappi siirtyi lähemmäs kirkkokansaa. Pääsisäänkäynnin aulaa laajennettiin, lyhentämällä kirkkosalia. Kirkon kellariin tehtiin toimitila Krypta.

Viimeisin peruskorjaus tehtiin vuonna 2000 museoviraston valvonnassa. Puupinnat saivat tammiootrauksen, ja lehterikaiteen kukka-aiheet maalattiin alkuperäisten mallien mukaisiksi. Peruskorjauksen yhteydessä 2000 kaikki alttaritaulut restauroitiin Valamon luostarissa. Saarnatuoli siirrettiin alkuperäiselle paikalleen puoli metriä korotettuna. Alttarille tehtiin apupöydät ja lukupulpetti uusittiin. Varastoidut kattokruunut kunnostettiin ja sijoitettiin uudelleen kirkkoon. Kattokruunujen lamput hankittiin Puolasta, lehterin lamput Ruotsista.

Alttaritaulut

Kirkon arvokkain maalaus on Albert Edelfeltin vuonna 1894 maalaama alttaritaulu "Paimenten kumarrus". Taulussa Edelfelt on onnistuneesti yhdistänyt suomalaisen kansanluonteen – paimenissa ja Mariassa – ja uuden elämän syntymisen ihmeen ja ilon. Sommitelman taustalta kuultaa renessanssin harmonia ja gotiikan hartaus. Albert Edelfelt piirsi itse uusgoottilaiset tammikehykset alttaritauluunsa Paimenten kumarrus. 

Paimenten kumarruksen vasemmalla puolella on R.W. Ekmanin vuonna 1861 maalaama alttaritaulu ”Pyhän ehtoollisen asettaminen”. Katsoja on ikään kuin kutsuttu yhteiselle aterialle Kristuksen kanssa; hänelle on jätetty paikka etualalle. Opetuslapset on kuvattu yksilöiksi, jotka reagoivat kukin omalla tavallaan Jeesuksen sanoihin.

Oikealla puolella on L. Sparren vuonna 1897 valmistunut taulu ”Kristuksen hautaanlaskeminen”. Sparren työ on alttaritauluista emotionaalisesti voimakkain.

Tekstiilit ja kyntteliköt

Vaasalainen tekstiilitaiteilija Kaarina Heikinheimo on suunnitellut liturgisten värien mukaiset alttaritekstiilit. Messukasukoita on kirkkoon suunnitellut myös tekstiilitaiteilija Dora Jung. Kirkon uusimmat tekstiilit on professori Päikki Prihan suunnittelemat vuodelta 2003.

Kuorissa olevat jalalliset kyntteliköt on suunnitellut arkkitehti Erik Kråkström. Vaasan kaupunginvaltuusto lahjoitti ne vuonna 1961 uusitun kirkon vihkiäisten yhteydessä.

Lähetyskynttelikkö muistuttaa meille jokaiselle annetusta tehtävästä viedä evankeliumi maailman ääriin. Sytyttämällä kynttilän tuet lähetystyötä.

Urut

Kirkon urut uusittiin vuonna 1975, mutta alkuperäinen C.A. Setterbergin suunnittelema urkufasadi säilytettiin. Tanskalaisen urkutehtaan Marcussén & Sønin valmistamissa mekaanisissa uruissa on 45 äänikertaa. Kirkossa on myös norjalaisen urkurakentamo Ryde & Bergin rakentamat 4,5-äänikertaiset kuoriurut.

Kirkkopuisto

Kirkkopuisto suunniteltiin ja rakennettiin vuonna 1865. Merkittävä muutos tapahtui 1920-luvulla, kun puistoa ympäröivä kuusiaita poistettiin. Monien eri suunnitteluvaiheiden jälkeen puisto kunnostettiin vuonna 1966 nykyiseen muotoonsa.