Ajankohtaista

Uutislistaukseen

Kirkollisveroksi Vaasassa esitetään 1,65 prosenttia

Vaasan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että kirkollisvero Vaasassa korotetaan 1,65 prosenttiin. Valtuusto päättää asiasta kokouksessaan 16. kesäkuuta.

Nykyinen kirkollisveroprosentti Vaasassa on 1,40 prosenttia. Kirkollisveroa nostettiin 0,15 prosenttiyksiköllä vuoden 2017 alusta alkaen. Ennen korotusta veroprosentti on ollut ennallaan vuodesta 1972 (1,25 prosenttia).

Seurakuntayhtymä on jo monta vuotta tasapainottanut talouttaan. Yhtymä on luopunut osasta kiinteistöjään, ja yhtymän ja sen seurakuntien henkilökunnan määrää on vähentynyt 33 henkilöllä vuosien 2016–2019 aikana. Seurakunnissa ja sen eri yksiköissä lakkautettu virkoja ja yhdistetty eri tehtävänkuvia. Viime vuoden lopussa yhtymässä ja sen seurakunnissa työskenteli 145 henkilöä, joista määräaikaisia 15.

Esitetyn korotuksen myötä Vaasan kirkollisveroprosentti nousisi jatkossa samaan tasoon Seinäjoen nykyisen veroprosentin kanssa. Kokkolassa kirkollisveroprosentti on tällä hetkellä 1,70, Pietarsaaressa 1,80 ja Mustasaaressa 1,85.

Jokainen veronmaksaja tukee seurakuntien työtä ihmisten hyväksi

Kirkko tarjoaa apua ihmisille eri tilanteissa riippumatta siitä, kuuluuko henkilö kirkkoon. Jokainen veronmaksaja on omalta osaltaan mukana tukemassa seurakuntien ruohonjuuritason työtä ihmisten parissa ja ihmisten hyväksi.

Esimerkiksi perheasian neuvottelukeskus ja sairaalasielunhoito palvelevat kaikkia vaasalaisia ja kirkon keskusteluapua voi saada niin puhelimitse kuin netissäkin. Kaikilla vaasalaisilla on oikeus tulla haudatuksi seurakuntien ylläpitämille hautausmaille. Kirkkojen taidokas sisustus, esineistö ja kuvataide ovat olennainen osa suomalaista kulttuuriperintöä ja kirkko on monen paikkakunnan arvokkain ja rakastetuin rakennus.

Vaikka ei itse tällä hetkellä tuntisi tarvitsevansa kirkon tai paikallisen seurakunnan apua, kirkollisveron maksamisella on merkitystä. Diakonia-apua annetaan esimerkiksi ruoka- ja vaateapuna vähävaraisille.

Kestävä talous päämääränä

”Seurakuntayhtymässä ja sen seurakunnissa on tehty viime vuosien aikana merkittäviä taloudellisia säästöjä, ja myös tuleville vuosille on määritetty huomattavat, yhteensä 2,0 milj. euron, säästövelvoitteet. Rakenteellisen alijäämän kattamiseksi joudutaan kuitenkin turvautumaan myös veroprosentin korottamiseen, jotta talous saadaan kokonaisuudessaan tasapainoon ja seurakuntien tärkeä työ saadaan turvattua”, toteaa seurakuntayhtymän talousjohtaja Juha Silander.

Kirkollisveron perustana ovat verotettavat tulot, jotka määräytyvät samoin perustein kuin kunnallisverotuksessa erilaiset vähennykset huomioiden. Esitetty korotus tarkoittaa esimerkiksi 2 500 euroa kuukaudessa ansaitsevan vaasalaisen osalta laskennallisesti noin viisi euroa kuukaudessa, mikä on noin 60 euroa vuodessa. Pienituloisimmat eivät maksa kirkollisveroa lainkaan.

Kirkollisverojen osuus seurakuntayhtymän kaikista tuloista on noin 74 prosenttia. Toimintatulojen osuus on noin 10 prosenttia, valtionrahoituksen reilut kahdeksan prosenttia ja rahoitustulojen osuus noin kuusi prosenttia.

Yhteisöveron korvaaminen valtionrahoituksella vähensi vuodesta 2016 alkaen seurakuntayhtymän vuotuisia tuloja noin 770 000 eurolla. Valtionrahoitusta saadaan hautausmaiden hoitoon, väestökirjanpitoon sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja esineistön ylläpitoon. Näistä tehtävistä vain osa pystytään kattamaan valtionrahoituksella.

Myös kirkosta eroamiset vaikuttavat seurakuntayhtymän tulojen laskuun. Kirkosta erosi Vaasassa 761 ja seurakuntiin liittyi 247 henkilöä vuonna 2019. Vaasassa kirkkoon kuuluu 70 prosenttia, kun vielä vuonna 2015 ev.lut. kirkon jäseniä Vaasassa oli 74 prosenttia.

10,6 milj. euroksi arvioidut kirkollisverotulot kasvaisivat kirkollisveroprosentin muutoksen myötä ensi vuonna noin 1,9 milj. eurolla. Ilman korotusta ja tehtäviä lisäsäästöjä seurakuntayhtymän rakenteellinen alijäämä olisi vuoteen 2024 mennessä noin 2,4 milj. euroa vuodessa ja vuoteen 2030 mennessä peräti 3,6 milj. euroa vuodessa.

Seurakunnissa monenmoista toimintaa

Jumalanpalvelusten ja hartaustilaisuuksien lisäksi seurakunnilla on paljon toimintaa eri ikäisille. Kahdenkeskisiin keskusteluihin on mahdollisuus kaikissa elämän käänteissä. Nuorten toiminta tuo mielekästä tekemistä alueen nuorille. Vanhuksille ja erityisryhmille on omaa toimintaa.

Vaasan seurakuntien rippileirit ovat alueella asuville edullisia: vuonna 2019 rippileiri yhtymän tiloissa maksoi 70 euroa per nuori. Kaikille avoimet, maksuttomat perhe- ja päiväkerhot lisäävät tasavertaisuutta. Oppilaitospapit tarjoavat säännöllistä ja tarpeelliseksi koettua tukea.

Kirkollisten perhejuhlien yhteydessä papin, kanttorin ja suntion työpanos on maksuton ja kirkkojen ja kappelien käyttö ei maksa Vaasan seurakuntayhtymän seurakuntien jäsenille mitään. Jäsenet saavat myös tilat muistotilaisuuksien ja kastejuhlien järjestämistä varten ilmaiseksi käyttöönsä.

Seurakuntien toteuttamat harrastusmahdollisuudet, kuten seurakuntien laaja musiikkitoiminta konsertteineen ja kuoroineen sekä erilaiset kerhot, tuovat eri ikäisiä yhteen. Seurakuntien vapaaehtoistoiminnassa on mukana satoja ihmisiä.

Seurakunnallisen toiminnan toimintakuluista lasten, nuorten ja perhetyön osuus oli vuonna 2019 noin 35 prosenttia. Diakoniaan, lähetystyöhön ja muuhun auttamistoimintaan käytettiin reilut 27 prosenttia. Kirkollisiin toimituksiin, jumalanpalveluksiin ja musiikkityöhön käytettiin 22 prosenttia ja muuhun seurakuntatyöhön 16 prosenttia kuluista. Seurakunnallisen toiminnan toimintakulujen lisäksi seurakuntayhtymän kokonaistoimintakuluja kohdistuu kiinteistöjen ylläpitoon, hautausmaihin sekä hallintoon, päätöksentekoon ja viestintään.

2020-06-05 15:44:33.0