Seurakuntalaisaloite sateenkaarimessujen järjestämiseksi ja sateenkaaritoiminnan periaatteiden laatimiseksi Vaasan suomalaisessa seurakunnassa

​​​​​​​

Esittelijä kirkkoherra Teijo Peltola
 

Vaasan suomalainen seurakunta vastaanotti 21. lokakuuta 2024 sateenkaarimessujen järjestämistä ja sateenkaaritoiminnan periaatteiden laatimista koskevan seurakuntalaisaloitteen. Seurakuntalaisaloite merkittiin tiedoksi seurakuntaneuvoston kokouksessa 6.11.2024 ja siirrettiin valmisteluun.

Kirkkolain (652/2023) 3.luvun 3 §:ssä säädetään seurakunnan jäsenen aloiteoikeudesta. Seurakunnan jäsenellä on oikeus tehdä aloite seurakunnan ja seurakuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevassa asiassa.

Aloitteessa esitetään, että "Vaasan suomalainen seurakunta järjestää yksin tai yhdessä sopivien kumppanien kanssa sateenkaarimessuja ja tällä tavoin tukee seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin ja muihin vastaaviin vähemmistöryhmiin kuuluvien seurakunnan jäsenten hengellistä elämää; ja Vaasan suomalaiseen seurakuntaan laaditaan sateenkaaritoiminnan periaatteet, jotka edistävät seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen hengellistä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä vahvistavat seurakunnan toiminnan moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta. Tällaisia periaatteita on laadittu eri kaupungeissa, kuten Joensuussa, ja ne on hyviksi todettu."

Jos kirkkoherra ja kirkkoneuvosto ovat eri mieltä jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, kirkon, siunauskappelin tai kappelin käyttöä taikka seurakunnan päätettävissä olevia kolehteja koskevasta kysymyksestä, asia on saatettava tuomiokapitulin ratkaistavaksi (Kirkkojärjestys 3 luku 39 §).
Kirkkojärjestyksen 10 luku 4 § perusteella seurakunnan on arvioitava päätöksenteossaan päätösten vaikutukset lapsiin.

Kirkkoherran ja seurakunnan ja kirkon tehtävät

Kirkkojärjestys 8 luvun 13 §:n mukaan kirkkoherran tehtävä on johtaa 3 luvun mukaista seurakunnan toimintaa. Kirkkoherra: 1) vastaa jumalanpalveluksen, pyhien sakramenttien, kirkollisten toimitusten ja sananjulistuksen oikeasta hoitamisesta sekä yksityisen sielunhoidon harjoittamisesta;
Kirkkolain luvussa 3 §1 todetaan seurakunnan tehtävästä: Seurakunta toteuttaa kirkon tehtävää huolehtimalla jumalanpalvelusten pitämisestä, sakramenttien toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta, lähetystyöstä ja muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä.

ja kirkon tehtävästä kirkkolain luvussa 1 § 2: Kirkon tunnustus ja tehtävä:
Kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Kirkon tunnustus ilmaistaan lähemmin kirkkojärjestyksessä. Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi.
 
Nyt käsillä olevan seurakuntalaisaloitteen tavoite, että kaikkien on turvallista tulla messuihin ja tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti on hyvä ja nämä molemmat tavoitteet pyritään toteuttamaan seurakunnan jokaisessa jumalanpalveluksessa kaikkien seurakuntalaisten osalta.

Tähän mennessä Vaasan suomalaisessa seurakunnassa käydyssä keskustelussa on käytännössä kierretty sateenkaaritoimintaan liittyvien teologisten kysymysten käsittelyä. Perustelu sille on mielestäni ymmärrettävä ja oikeutettu. Kun kokonaiskirkkomme tasolla kirkolliskokous ja piispainkokous eivät ole kyenneet löytämään yhteisiä teologisia näkemyksiä, niihin muutoksiin, joita tähän aihepiiriin liittyen kirkossamme on ajettu, kuinka kohtuullisena tai mahdollisena voi pitää odotusta, että paikallisseurakunta kykenisi ratkaisemaan nämä jännitteet?

Omalta osaltani olen pyrkinyt välttämään repivien teologisten kysymysten tuomista luottamuselinten käsittelyyn kahdesta syystä. Ensinnäkään en usko, että yksittäinen paikallisseurakunta kykenisi löytämään kokonaiskirkkoa jakaviin teologisiin kysymyksiin rakentavia ratkaisuja muuten kuin sitoutumalla kirkon teologiaan ja voimassa olevaan järjestykseen. Toiseksi seurakunnan hallintoelinten toimivalta on rajallinen. Lisäksi käsittelemme aihepiiriä, joka jakaa ja repii kirkkokuntia sekä kansainvälisesti että ekumeenisesti sekä kirkkojen kesken että niiden sisällä.

Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli on laatinut oppaan kirkkoherran viranhoidon perusteisiin. Kirkkolainsäädäntöön viitaten ohjeessa todetaan kirkkoherranviran juridisista lähtökohdista ja virkavastuusta mm. seuraavaa:
”Kirkkoherran tehtävänä on johtaa kirkkolain 4 luvun mukaista seurakunnan toimintaa. Kirkkoherra on vastuussa jumalanpalveluksen, pyhien sakramenttien, kirkollisten toimitusten ja sananjulistuksen oikeasta hoitamisesta sekä yksityisen sielunhoidon harjoittamisesta. Kirkkoherran tulee myös valvoa, että seurakunnan muuta toimintaa kuten kristillistä kasvatusta ja opetusta, diakoniaa sekä evankelioimis- ja lähetystyötä harjoitetaan kirkon tunnustuksen ja tehtävän mukaisesti.
---
Kirkkoneuvoston puheenjohtajana kirkkoherra valvoo kirkkoneuvoston päätösten noudattamista ja laillisuutta seurakunnan hallinnossa ja taloudenhoidossa.”
Ja kirkkoherran virkavastuusta:
”Kirkkoherralla on yleisvastuu seurakunnasta. Tässä mielessä hänellä on kaikista laajin virkavastuu seurakunnan viranhaltijoista. Seurakunnassa tulee olla aina kirkkoherra. ---”
(https://www.lapuanhiippakunta.fi/uploads/2021/09/d4cfb971-opas-kirkkoherranviran-perusteisiin-hyvaksytty-220921.pdf)

Nyt käynnissä oleva keskustelu Vaasan suomalaisessa seurakunnassa palautuu sateenkaarimessujen järjestämiseen liittyviin käytäntöihin ja linjauksiin. Pelkästään julkista keskustelua seuraamalla voi nopeasti havaita, että sateenkaarimessujen järjestäminen liittyy laajempaan yhteiskunnalliseen viitekehykseen ja siihen liittyvään vaikuttamistoimintaan. Pride-liike on merkittävä toimija sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Niin myös Vaasassa, jossa Vaasan Seta ry on keskeisesti ollut ja edelleen on mukana Vaasan ruotsalaisen seurakunnan kaksikielisten sateenkaarimessujen toteuttamisessa.
Pride-liike on laaja ilmiö ja sen sisällä on moninaista tavoitteenasettelua, joiden arvioinnissa tulee toimia reilusti ja välttää liian yksioikoisen kuvan luomista liikkeen toiminnasta.
Tähän mennessä käyty keskustelu on paljolti keskittynyt nimenomaan sateenkaarimessujen järjestämiseen, ja esimerkiksi seurakunnan nuorisotyön yhteydet sateenkaarinuoriin on niputettu uutisoinnissa asiayhteyteen tavalla, josta on annettu ymmärtää, että kaikki tällainen yhteys olisi kielletty, mitä ei ole tapahtunut. Ehkä tämän tulkinnan taustalla on kuva, joka on syntynyt sateenkaarimessuihin liittyvästä viestinnästä. Viestinnässä on korostunut voimakkaasti sateenkaariliikkeen symbolit, jopa kirkon alttarialueelle levitetyt sateenkaaritekstiilit ja annettu näin kuva siitä, että messujen järjestäjät ainakin hiljaisesti hyväksyvät Pride-liikkeen arvot, samoin kuin liikkeen tulkintoja ihmisen sukupuolisuudesta. Tätä tulkintaa on vahvistanut sekä sateenkaaritunnusten näkyvä ja hallitseva käyttö sakraalitilassa että turvallisen tilan käsitteen käyttäminen. Kun sateenkaarimessuja ei Vaasan suomalaisen seurakunnan toimesta järjestetä, tämä tarkoittaisi, että on ”lopetettu kaikki sateenkaaritoiminta”.

Lähestyn siis kysymystä kirkkoherranviran yleisvastuun pohjalta, joka koskee mm. vastuuta jumalanpalveluselämästä, sananjulistuksen oikeasta hoitamisesta, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, joita tulee harjoittaa kirkon tunnustuksen ja tehtävän mukaisesti. Tällöin kysymys sateenkaaritoiminnan ohjeistamisesta seurakunnassa laajenee alueille, jotka sivuavat mm. seuraavia kysymyksiä.

Ymmärrystämme:
1.    Avioliitosta yhden naisen ja yhden miehen elinikäiseksi tarkoitettuna liittona. Tämä käsitys avioliitosta Jumalan luomana ja Kristuksen sekä apostolien vahvistamana instituutiona on ollut kristillisten kirkkokuntien tunnustama läpi vuosisatojen (1. Moos.1:26–28 ja Matt. 19:4-6). Yhden miehen ja yhden naisen välinen avioliitto muodostaa raamatullisen viitekehyksen seksuaalisille suhteille. Kirkkomme kristinopissa tämä kiteytetään 6. käskyn selityksessä seuraavasti:
”Jumala on luonut ihmiset miehiksi ja naisiksi. Seksuaalisuus on osa Jumalan luomistyötä. Sen tarkoitus on palvella miehen ja naisen välisen suhteen syntymistä ja säilymistä. Aviosuhteessa voimme tuottaa toiselle iloa, oppia palvelevaa rakkautta ja kasvattaa uutta sukupolvea.
Avioliitto on perheen perusta. Julkinen sitoutuminen ja yhteiskunnan vahvistus antavat sille turvan. Elinikäisessä avioliitossa miehen ja naisen suhde voi parhaiten toteutua Jumalan tarkoittamalla tavalla.
Avioliiton suojelemisen vaatimus koskee sekä omaa että toisten avioliittoa. Käskyn piiriin kuuluu ihmisen koko elämänkaari. Rakkaudesta ja vastuusta irrotettu seksuaalisuus orjuuttaa ihmistä ja vahingoittaa sekä häntä itseään että toisia. Avioliiton rikkominen haavoittaa syvimpiä ihmissuhteita ja horjuttaa elämän perusrakennetta. ---.” (Mark. 10:6–9 ja (Mal. 2:15) (https://katekismus.fi/10kaskya/6.html)

2.    Biologisesta sukupuolesta eli, että on olemassa vain kaksi biologista sukupuolta ja että lapsen sukupuoli määräytyy hedelmöittymisessä.

3.    Lapsen oikeudesta isään ja äitiin. Jokainen lapsi on Jumalan rakastama arvokas riippumatta siitä, minkälaiseen perheeseen hän on syntynyt. ” Jumalan tahto on, että jokaisella lapsella on isä ja äiti. Heille kuuluu erityinen arvo ja kunnioitus siksi, että he ovat vanhempiamme.” (https://katekismus.fi/10kaskya/4.html)

Edellä sanotun perusteella on ilmeistä, että sateenkaarimessujen järjestäminen osana seurakunnan jumalanpalveluselämää on laajempi kysymys kuin kysymys tietyn ihmisryhmän huomioimisesta seurakunnan toiminnassa.

Asiayhteydessä usein käytetty käsite turvallisesta tilasta haastaa kysymään, missä määrin turvallisen tilan luominen ja ylläpitäminen rajoittaa vapautta pitäytyä toisaalta kirkkomme kristinopin opetuksessa ja laajemmin koko raamatullisen aineiston käyttämisessä jumalanpalveluksissa?

Seurakuntalaisaloitteessa esitetään, että Vaasan suomalaiseen seurakuntaan laaditaan sateenkaaritoiminnan periaatteet, jotka edistävät seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen hengellistä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä vahvistavat seurakunnan toiminnan moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta.

Mikäli Vaasan suomalaisen seurakunnan johtamista tukemaan laaditaan turvallisemman tilan periaatteet, pidän perusteltuna, että nämä periaatteet koskevat kaikkia seurakantalaisia ja toisaalta niillä olisi selkeästi määritelty asema suhteessa kirkon uskoon, tunnustukseen ja opetustehtävään, jotka ovat luonnollisesti kirkon elämää ohjaavia.

Tässä viitekehyksessä pidän mahdollisena soveltaa Suomen YK-liiton turvallisemman tilan periaatteilla ja toimintatapoja, joilla pyritään luomaan tila, jossa kaikki pyrkivät omalla toiminnallaan rakentamaan yhdenvertaista, kunnioittavaa ja avointa ilmapiiriä ja keskustelua. (https://www.ykliitto.fi/turvallinen-tila)
​​

Turvallisemman tilan periaatteet

•    Kunnioita toisen henkilökohtaista fyysistä ja psyykkistä tilaa. Kunnioita itsemääräämisoikeutta. Älä koske toista kysymättä lupaa. Muista, ettet voi tietää toisen rajoja kysymättä niitä. Pyydä tilaa myös itsellesi tarvittaessa.
•    Älä pilkkaa, ivaa, halvenna, sysää syrjään tai nolaa ketään puheillasi, käytökselläsi tai teoillasi. Pitäydy ulkonäön arvostelusta, juoruilusta ja stereotypioiden ylläpitämisestä.
•    Älä tee oletuksia ulkonäköön tai toimintaan perustuen. Älä tee oletuksia kenenkään seksuaalisuudesta, sukupuolesta, kansallisuudesta, etnisyydestä, uskonnosta, arvoista, sosioekonomisesta taustasta, terveydestä tai toimintakyvystä
•    Anna tilaa. Pyri huolehtimaan siitä, että kaikilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun. Älä jyrää muiden mielipiteitä ja anna puheenvuoro. Kunnioita myös toisten yksityisyyttä ja käsittele arkoja aiheita kunnioittavasti.
•    Kuuntele ja opi. Ota vastaan uudet aiheet, henkilöt ja näkökulmat ennakkoluulottomasti. Suhtaudu jokaiseen vastaantulevaan asiaan ja tilanteeseen mahdollisuutena oppia uutta ja kehittyä.
•    Pyydä anteeksi, jos olet loukannut tahallisesti tai tahattomasti muita.

________

Esitys:     Vaasan suomalainen seurakunta vastaanotti 21. lokakuuta 2024 sateenkaarimessujen järjestämistä ja sateenkaaritoiminnan periaatteiden laatimista koskevan seurakuntalaisaloitteen.

Aloitteeseen liittyen seurakuntaneuvosto päättää:
1.    Vaasan suomalaisen seurakunnan toiminta on kaikille avointa ja turvallista toimintaa. Seurakunnan toiminnassa sitoudutaan kirkon linjauksiin ja jumalanpalveluselämän järjestykseen. Seurakunnan tulee olla sitä kaikille ja jos muuta ilmenee, epäasialliseen toimintaan on puututtava. Sateenkaariväki on tervetullut seurakunnan toimintaan. On vakiintunut käytäntö, että Vaasan suomalainen seurakunta ei ole sateenkaarimessujen järjestäjä. Mikäli Vaasan ruotsalainen seurakunta jatkaa edelleen kaksikielisten sateenkaarimessujen järjestämistä Vaasan suomalaisen seurakunnan työntekijät voivat olla edelleen mukana toteuttamassa ruotsalaisen seurakunnan sateenkaarimessuja huolehtien kuitenkin siitä, että heidän työmääränsä pysyy kohtuullisena.

2.    Soveltaa Suomen YK-liiton turvallisemman tilan periaatteilla ja toimintatapoja, joilla pyritään luomaan tila, jossa kaikki pyrkivät omalla toiminnallaan rakentamaan yhdenvertaista, kunnioittavaa ja avointa ilmapiiriä ja keskustelua. (https://www.ykliitto.fi/turvallinen-tila). Näitä periaatteita ja toimintatapoja sovelletaan kirkon tehtävän mukaisesti (Kirkkolain luvussa 1 § 2), joka on tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Kirkon tunnustus ilmaistaan lähemmin kirkkojärjestyksessä. Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi.

Lapsivaikutusten arviointi (LAVA):    Päätöksellä on epäselviä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Yhtäältä se voidaan tulkita viestiksi ihmisten eriarvoisuudesta ja kirkon vanhoillisuudesta. Toisaalta se antaa viestin siitä, että vaikeidenkin asioiden edessä ihmisten tulisi olla totuudellisia. Tärkeää on kaikissa yhteyksissä korostaa, että riippumatta eroavista näkemyksistä Jumalan armo ja rakkaus Kristuksen tähden jokaista ihmistä kohtaan on tosi.

_____

​​​​​​​Seurakuntaneuvoston kokous 12.2. esityslista ​​​​​​​