Teijo Peltola

Humanitaarisen avun tehtävissä Haitissa tapasin vuosia sitten episkopaaliskirkon kollegan, jonka seurakunta oli menettänyt luonnonmullistuksien aiheuttamissa katastrofeissa käytännöllisesti katsoen kaiken. Kirkko ja seurakunnan koulu olivat tuhoutuneet maanjäristyksessä ja sitä seuranneissa myrskyissä.

Kirkkoherralle ja seurakunnan vastuunkantajille jäi kuitenkin jotain minkä pohjalle rakentaa. Usko ja ihmiset eli seurakunnan jäsenet ja kokemus siitä, että kärsimyksenkään keskellä Jeesus Kristus ei ole jättänyt heitä yksin.           

Tulevaisuuden kirkko on yhteisöjen verkosto. Ajatus Suomen kirkosta sellaisena kuin se meillä nyt on, elää syvällä ja muuttuu vain näkemällä myös paikallisseurakunta osana maailmanlaajaa Kristuksen kirkkoa. Kirkon tulevaisuutta arvioitaessa mannerlaatat liikkuvat jo. Hitaasti, mutta varmasti. Tämän muutoksen hiljaisia ja vähemmän hiljaisia signaaleja pyrin näissä blogeissani tunnistamaan.

Poimintoja blogeista