Muutin Vaasasta noin 30 vuotta sitten. Takaisin kotikaupunkiini palasin keväällä 2024 suomalaisen seurakunnan kirkkoherraksi.
Polkuni on johtanut minut palvelemaan kirkon eri tehtävissä Suomessa ja ulkomailla. Senegalin luterilaisen kirkon palveluksessa Dakarissa ja Saint-Louis’ssa vierähti 11 vuotta. Ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen tie vei kirkkoherraksi Lounais-Hämeeseen Tammelaan. Välillä toimin eri kehitysyhteistyötehtävissä Suomessa ja humanitaarisen avun tehtävissä lyhyen jakson Kirkon Ulkomaanavun kautta Haitissa. Viimeksi palvelin Suomen toiseksi suurimman lähetysjärjestön ulkomaantyönjohtajana. Minulle kirkko on ennen kaikkea osa Kristuksen maailmanlaajaa kirkkoa.
Vaasa, josta lähdin, oli leimallisesti kaksikielinen. Kielirajat yhdistävä tekijä oli silloin ja on tänään ainakin Vaasan Sport. Tänään näen Vaasassa monta kaupunkia. Suomen- ja ruotsinkielisen kantaväestön rinnalla on kasvava määrä maahanmuuttajia, kotoutujia ja yritysmaailman rekrytoimia osaajia. Kansainvälisiä perustutkinto-opiskelijoita vuonna 2024 oli 11 prosenttia kaikista perustutkinto-opiskelijoista. Vaasa ottaa myös vastaan kiintiöpakolaisia, turvapaikanhakijoita ja tilapäistä suojelua tarvitsevia ukrainalaisia.
Vaasan kaupungin Silta-hankkeen tavoitteena on vähentää alueen pitkäaikaistyöttömyyttä ja parantaa ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta ja kohtaantoa. Evankelisluterilaiset seurakunnat ovat hankkeessa mukana osatoteuttajina.
Mitkä ovat keskeisimmät motiivimme liittyä Silta-hankkeen tavoitteisiin? Kiteytän kiinnostuksemme kolmeen pointtiin:
1. Haluamme osaltamme edistää väestöryhmien hyviä suhteita ja kotoutujien integroitumista yhteiskuntaan. Vaasa tarvitsee maahanmuuttajia ja maahanmuuttajat tarvitsevat Vaasaa.
2. Katsomme ja nyt hankkeen jälkeiseen aikaan. Kartoitamme mahdollisuuksia kirkkokuntarajat ylittävään ekumeeniseen yhteistyöhön niiden vakiintuneiden kristillisten seurakuntien ja kirkkokuntien kanssa, joilla on kiinnostusta, osaamista ja valmiuksia osallistua maahanmuuttajien kotoutumisen tukemiseen.
3. Kun Vaasaan saapuva, eri syistä turvaa, työtä tai opiskelupaikkaa hakeva asettuu kotikaupunkiimme, on taustalla usein iso elämänmuutos ja kysymys: Missä nyt on koti? Haluan, että seurakunnat yli kirkkokuntarajojen olemme niitä yhteisöjä, joista syntyy ylisukupovinen muistijälki. Seurakunnassa meidät otettiin vastaan ja toivotettiin tervetulleiksi.
Teijo Peltola
kirkkoherra, rovasti
Missä nyt on koti?
2025-09-16 14:01:00.0

Seurakunnat haluavat edistää väestöryhmien hyviä suhteita ja kotoutujien integroitumista.
Keväällä 2024 aloitin tehtäväni suomalaisen seurakunnan kirkkoherrana kaupungissa, jossa kaksikielisyys, kansainvälisyys ja yhteisöllisyys kohtaavat. Pitkä palvelustyö kirkon tehtävissä Suomessa ja maailmalla on muovannut näkemystäni siitä, miten seurakunta voi olla silta uudessa elämänvaiheessa.
Poimintoja blogeista
-

Kansallinen veteraanipäivä 2026
Kansallinen veteraanipäivä on rauhan päivä. Aseet vaikenivat, kun Lapin sota ja Suomen osuus toisessa maailmansodassa päättyivät 27. huhtikuuta 1945. Kahdeksankymmentäyksi rauhan vuotta ovat meille suuri kiitoksen aihe.
-

Missä nyt on koti?
Keväällä 2024 aloitin tehtäväni suomalaisen seurakunnan kirkkoherrana kaupungissa, jossa kaksikielisyys, kansainvälisyys ja yhteisöllisyys kohtaavat. Pitkä palvelustyö kirkon tehtävissä Suomessa ja maailmalla on muovannut näkemystäni siitä, miten seurakunta voi olla silta uudessa elämänvaiheessa.